30.5.1994

Kanne Suonenjoen kihlakunnanoikeudessa

Rakennusliike A Ky:n konkurssipesä on kertonut Castmet Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että osakeyhtiö oli 15.8.1991 päivätyllä kauppasopimuksella ostanut rakennusliikkeeltä Nissan Vanetta -merkkisen pakettiauton 34 000 markan kauppahinnasta. Osakeyhtiö oli 20.8.1991 pankkisiirrolla maksanut rakennusliikkeelle autosta 35 000 markkaa. Samana päivänä rakennusliike oli maksanut osakeyhtiölle velkojaan 35 000 markkaa. Rakennusliike oli asetettu konkurssiin 12.9.1991.

Siitä huolimatta, että velka oli maksettu rahalla, velan maksu oli tosiasiallisesti tapahtunut auton luovutuksella, koska velka oli maksettu auton kauppahinnalla. Velan maksu oli näin ollen tapahtunut sijaissuorituksin velallisen ammattiin nähden epätavallisin maksuvälinein viimeisen 60 päivän aikana ennen konkurssin alkamista.

Tämän vuoksi konkurssipesä on vaatinut, että pakettiauton luovutus konkurssisäännön 46 §:n d) kohdan nojalla peräytetään sekä että osakeyhtiö velvoitetaan luovuttamaan auto konkurssipesälle ja maksamaan korvausta auton käytöstä 1 500 markkaa kuukaudessa 20.8.1991 lukien siihen saakka kunnes auto palautetaan konkurssipesälle taikka, jos auto ei enää ollut osakeyhtiön omistuksessa, korvaamaan konkurssipesälle auton arvo 40 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 20.8.1991 lukien.

Castmet Oy:n vastaus

Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Auto oli maksettu rahalla, eikä autokaupassa ollut käytetty epätavallisia maksuvälineitä.

Kihlakunnanoikeuden päätös 26.6.1992

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että rakennusliike oli tilaus- ja kauppasopimuksen mukaan 15.8.1991 luovuttanut pakettiauton osakeyhtiölle ja auton kauppahinta oli pankkisiirtotositteen mukaan 20.8.1991 rahana asianmukaisesti maksettu rakennusliikkeen tilille. Samana päivänä rakennusliike oli pankin välityksellä maksanut osakeyhtiön saatavia 35 000 markkaa. Oikeustoimet olivat tapahtuneet viimeisen 60 päivän aikana ennen rakennusliikkeen konkurssin alkamista.

Jutussa ei ollut väitetty, etteivätkö osakeyhtiön saatavat olisi niiden maksamishetkellä olleet erääntyneitä. Auton kauppahinta oli suoritettu rahana eikä maksamiseen näin ollen ollut käytetty velallisen ammattiin nähden epätavallisia maksuvälineitä.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus katsoen, ettei auton luovuttamisella ja laskujen maksamisella ollut suosittu lainvastaisella tavalla osakeyhtiötä eikä loukattu rakennusliikkeen muita velkojia, on hylännyt kanteen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 22.6.1993

Hovioikeus on hylännyt konkurssipesän valituksen ja pysyttänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen.

Eri mieltä ollut jäsen, hovioikeudenneuvos Krogerus on katsonut selvitetyksi, että osakeyhtiö oli 15.8.1991 päivätyllä kauppasopimuksella ostanut rakennusliikkeeltä pakettiauton 34 000 markan kauppahinnasta. Osakeyhtiö oli 20.8.1991 maksanut pankkisiirrolla rakennusliikkeelle autosta 35 000 markkaa. Esitettyjen pankkitositteiden mukaan rakennusliike oli samana päivänä samassa pankin konttorissa osakeyhtiön suoritusta välittömästi edeltäneenä pankkitapahtumana kirjatulla pankkisiirrolla maksanut osakeyhtiölle erääntyneitä velkojaan 35 000 markkaa. Mitään todellista rahaliikennettä ei näin ollen ollut tapahtunut ja tosiasiassa rakennusliikkeen mainitut velat olivat tulleet maksetuiksi pakettiauton luovuttamisella osakeyhtiölle.

Auto oli rakennusliikkeen toimialaan nähden epätavallinen maksuväline. Osakeyhtiölle suoritettu velkojen maksu, joka oli tapahtunut viimeisten 60 päivän aikana ennen rakennusliikkeen konkurssin alkua, oli siten tapahtunut sijaissuorituksin velallisen toimialaan nähden epätavallista maksuvälinettä käyttäen.

Tammikuun 1 päivänä 1992 voimaan tulleen takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/91) 26 §:n mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyyn oikeustoimeen sovellettiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Mainitun lainkohdan nojalla oikeustoimi ei peräytynyt, jos se ei 1.1.1992 voimaan tulleen lain nojalla peräytyisi. Rakennusliikkeen suorittama velan maksu peräytyisi myös uuden lain mukaan, koska se oli tapahtunut uuden lain 10 §:ssä edellytetyllä tavalla epätavallisin maksuvälinein.

Konkurssisäännön 46 §:n i) kohdan mukaan tuli konkurssipesälle omaisuutta takaisin tuotaessa suorittaa myös se korko tai tuotto, mikä siitä sillä välin oli saatu. Auton käyttöhyöty ei ollut sellaista korkoa tai tuottoa, jonka konkurssipesä olisi sanotun lainkohdan nojalla oikeutettu perimään.

Tämän vuoksi eri mieltä ollut jäsen on määrännyt kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoten rakennusliikkeen suorittaman maksun konkurssisäännön 46 §:n d) kohdan nojalla peräytymään ja velvoittanut osakeyhtiön palauttamaan auton konkurssipesälle tai, jollei auto enää ollut tallella, korvaamaan sen arvon 35 000 markalla 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 31.3.1992 lukien. Lisäksi eri mieltä ollut jäsen on antanut jälkivalvontaosoituksen.

Perustelut

Castmet Oy on 15.8.1991 päivätyllä tilaus- ja kauppasopimuksella ostanut 12.9.1991 konkurssiin asetetulta Rakennusliike A Ky:ltä Nissan Vanetta -merkkisen pakettiauton rekisterinumero CAE-596. Sopimuksen mukaan auton kauppahinta oli 34 000 markkaa ja se oli maksettava käteisellä autoa tilattaessa. Sopimuksen toimitusehtojen mukaan auton hallinta on siirtynyt osakeyhtiölle.

Rakennusliike on 20.8.1991 pankkisiirrolla maksanut osakeyhtiölle erääntyneitä velkojaan 35 000 markalla. Osakeyhtiö on samana päivänä heti rakennusliikkeen suorituksen jälkeen samoin pankkisiirrolla maksanut rakennusliikkeelle edellä mainitun pakettiauton kauppahintana 35 000 markkaa. Pankkitositteiden mukaan tilisiirrot ovat tapahtuneet saman pankin samalla kassalla ja seuranneet välittömästi toisiaan. Näin ollen rakennusliikkeen mainitut velat ovat itse asiassa tulleet maksetuiksi pakettiauton luovuttamisella osakeyhtiölle.

Auto on rakennusliikkeen toimialaan nähden epätavallinen maksuväline. Rakennusliikkeen viimeisen 60 päivän aikana ennen konkurssinsa alkua osakeyhtiölle suorittama velkojen maksu on siten tapahtunut sijaissuorituksin rakennusliikkeen toimialaan nähden epätavallista maksuvälinettä käyttäen.

Takaisinsaannista konkurssipesään 26.4.1991 annetun, 1.1.1992 voimaan tulleen lain (758/91) 26 §:n 2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyyn oikeustoimeen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Oikeustoimi ei kuitenkaan mainitun lainkohdan nojalla peräydy, jos se ei 1.1.1992 voimaan tulleen lain nojalla peräytyisi. Koska rakennusliikkeen suorittama velan maksu on tapahtunut myös uuden lain 10 §:ssä säädetyllä tavalla epätavallisin maksuvälinein, maksu peräytyisi myös uuden lain mukaan.

Tämän vuoksi osakeyhtiö on konkurssisäännön 46 §:n (62/35) d) kohdan ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 ja 26 §:n nojalla velvollinen palauttamaan velan maksuna käytetyn pakettiauton Rakennusliike A Ky:n konkurssipesälle.

Konkurssisäännön 46 §:n i) kohdan mukaan tulee konkurssipesälle omaisuutta takaisin tuotaessa suorittaa myös se korko tai tuotto, mikä siitä sillä välin on saatu. Auton käyttöhyöty ei kuitenkaan ole sellaista korkoa tai tuottoa, joka osakeyhtiön olisi korvattava konkurssipesälle.

Kun osakeyhtiö häviää jutun, se on velvollinen korvaamaan konkurssipesän oikeudenkäyntikulut asiassa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan. Rakennusliike A Ky:n Castmet Oy:lle 20.8.1991 suorittama velan maksu peräytetään ja Castmet Oy velvoitetaan palauttamaan Rakennusliike A Ky:n konkurssipesälle Nissan Vanetta -merkkinen pakettiauto rekisterinumero CAE-596 tai, jollei pakettiauto enää ole Castmet Oy:n omistuksessa, korvaamaan auton arvo 35 000 markalla 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 31.3.1992 lukien.

Konkurssipesän vaatimus auton käyttöhyödyn korvaamisesta hylätään.

Castmet Oy velvoitetaan korvaamaan A Ky:n konkurssipesän oikeudenkäyntikulut asiassa 6 000 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Castmet Oy:n on, jos yhtiö tahtoo käyttää hyväkseen konkurssisäännön 48 §:ssä (246/65) tarkoitettua jälkivalvontamahdollisuutta Pieksämäen käräjäoikeudessa Rakennusliike A Ky:n konkurssissa valvottava saatavansa kahden kuukauden kuluessa Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.